energiakaivo

Energiakaivo on investointi, jonka suuruuden määrittää tietyt avainluvut, näistä yksi on energiakaivon syvyys. Lämmitykseen tarvittava kokonaisenergiantarve määrittää lämpökaivon syvyyden sekä maalämpöpumpun valinnan. Energiantarpeeseen vaikuttavat mm. asujien määrä, lämpimän veden kulutus sekä talon rakennusvuosi. Me TECHEATilla laskemme myös kaivosta saatavan energiamäärän eri puolelta Suomea keräämiemme porausraporttien perusteella. Esimerkiksi Lapissa keskimääräistä kylmemmän ilman vuoksi energiakaivojen täytyy olla hieman syvempiä.

Kaikki aiheesta maalämpö

Maalämpökaivo vai maa-/vesistöpiiri

On olemassa eri vaihtoehtoja kuinka lämpöpumpulle saadaan energiaa, maalämpökaivot sekä maahan tai vesistöön asennettavat lämmönkeruuputkistot eli keruupiirit (maapiiri ja vesistöpiiri). Energiakaivo vaatii huomattavasti vähemmän tilaa kuin maa- tai vesistöpiiri. Normaalisti maapiiri tarvitsee 2-3 kertaa pidemmän piirin kuin mitä energiakaivo tarvitsee, koska keskimääräinen lämpötila on huomattavasti korkeampi alhaalla maan sisällä kuin maan pinnalla. Esimerkiksi 200m maalämpökaivo vastaa siis 800-1200m maapiiriä! 

Mitkä ovat energiakaivon edut?

Maapiiriin verrattuna energiakaivossa on monia etuja. Yksi ensisijaisista eduista on sen käyttöturvallisuus. Lämpökaivo vie myös vähemmän tilaa kuin maapiiri. Lisäksi oikein mitoitettu lämpökaivo on periaatteessa loputon energianlähde.

Maalämpö suunnittelupaketti taloyhtiöille

Maalämpö ja rakennuslupa, mitä vaaditaan?

Tilan tarve maalämpökaivon porauksessa?

Poraus tehdään porauslaitteella ja paineilmavasaroilla. Maalämpökaivon porauksessa on hyvää pitää yksi tärkeä käytännön asia mielessä. Kone, jolla poraus suoritetaan, on suhteellisen suuri, joten tontilla on oltava riittävästi tilaa, jotta kaivo saadaan porattua.

Varsinainen poraus vaatii suuren kompressorin, joka on asennettu kuorma-autoon. Kuorma-auto on yleensä noin 13 metriä pitkä ja painaa noin 30 tonnia. Kompressorilla lastatun kuorma-auton voi tarvittaessa sijoittaa noin 40 metrin päähän porauspaikalta. Porauslaite painaa noin kahdeksan tonnia ja se tarvitsee kolme metriä leveän reitin porauspaikalle ja lisäksi noin viisi metriä työskentelytilaa porausreiän ympärille.

Poratessa tarvitaan myös säiliö porausjätteen keräämistä varten. Säiliö voidaan sijoittaa noin 20 metrin päähän porauspaikalta. Se painaa noin 10 tonnia porauksen jälkeen. Porauksen aikana reiästä voi myös tulla vettä. Tällöin vesi täytyy pumpata ulos säiliöstä ennen sen poisvientiä. Vesi ei ole haitallista ympäristölle, mutta se sisältää pieniä kivihiukkasia, jotka tekevät sen värin hieman harmaaksi. Vesi on suositeltavaa pumpata maastoon jossa on hyvä kuivatus eikä suoraan kunnan jätevesiverkkoon. Kivihiukkaset voivat aiheuttaa putkistoihin vaurioita tai tukoksia.

Lue oppaasta, kuinka asuntoyhtiöt voivat säästää valitsemalla maalämmön. Tasaamalla ilman virtausta, sekä hyödyntämällä poistoilman lämmöntalteenottoa ja lämpöpumppua, ostetun energian käyttöä voidaan vähentää jopa 40 %. Tulemme ilmaiseksi kertomaan teille lämmityksen ja jäähdytyksen periaatteista.

Asiakaslupauksemme

Suunnittelemme energiatehokkaita maalämpöjärjestelmiä, asennamme ne asiantuntijan kokemuksella ja otamme vastuun tekemisistämme jokaisen projektin kohdalla.

Kattilat ja kaukolämpö:

Suunniteltaessa maalämpökaivon/ -kaivojen sijaintia kannattaa muistaa, että jokaisen lämpökaivon ympärillä on oltava halkaisijaltaan noin 15-20 metrin vaikutusalue ja ne tulee sijoittaa niin, että ne eivät vaikuta mitenkään tonttinaapureiden maalämpöjärjestelmiin. Jos useampia lämpökaivoja porataan, ne täytyy sijoittaa niin, etteivät ne vie energiaa toisiltaan.

Energiakaivot voidaan porata 7 metrin päähän toisistaan ja kallistamalla porausta, saadaan riittävät vaikutusalueet toteutumaan. Useimmat kunnat suosittelevat, että etäisyys olisi 8 metriä tontin rajalta. Poikkeustapauksia ovat kunnalliset tiet ja viheralueet, joiden ollessa kyseessä etäisyys tontin rajalta voi olla pienempi. Kaivojen täytyy sijaita vähintään viiden metrin päässä myös viemäri- ja vesijohtoverkostoista. Mikäli talossa on kellari, sijoitetaan lämpökaivo vähintään 5 metrin päähän seinästä, mutta niin lähelle maalämpöpumpun sijaintia ja teknistä tilaa, kuin mahdollista. Mikäli talossa ei ole kellaria, voi lämpökaivon sijoittaa 3 metrin päähän talosta. Jos alueella on porattu vesikaivo, täytyy etäisyyden siihen olla vähintään 30 metriä.

Energiakaivon poraaminen vaatii toimenpideluvan, jonka myöntää kunnan rakennusvalvonta. On myös tärkeää, että kaivon paikka on määritelty ja varmistettu niin, että porauskalusto mahtuu porauspaikalle. Porausvälineistö on noin 2 metriä leveä. Itse energiakaivo on vain pieni reikä maassa, jonka päälle asetetaan muovinen suojahattu, joten se ei juurikaan tilaa vie.

Energiakaivon syvyys lasketaan tarvittavan energiamäärän perusteella ja sen syvyys vaihtelee 150 metristä 250 metriin riippuen energiantarpeesta. Normaalissa 200 neliöisessä omakotitalossa syvyys on noin 190-230 metriä. On olemassa monia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat energiakaivon syvyyteen. Syvyys riippuu esimerkiksi paljon siitä, kuinka syvälle täytyy porata ennen kuin saavutetaan kallioperä. Etäisyys kallioperästä vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, millaisella maalla talo sijaitsee. Suurin syvyys, johon asti normaalisti porataan, on noin 300 metriä. Jos on tarvetta porata syvemmälle, porataan useita reikiä ja näin ollen luodaan talon tarpeita vastaava energiakenttä. Jos ei ole mahdollista porata useita reikiä, esimerkiksi tilan ollessa rajallinen, voidaan energiakaivo porata yli 300 metriä syväksi. Näissä tapauksissa käytetään halkaisijaltaan suurempaa lämmönkeruuputkea. Kiertovesipumppu mitoitetaan niin, että se pystyy käsittelemään keräyspiirissä tapahtuvaa painehäviötä

Asentaminen sisältää kaiken maalämpökaivon sijainnin suunnittelusta porauspaikan siistimiseen (erityisen tärkeää jälkiasennuksissa sekä taajamassa-alueella toteutetuissa porauksissa). Nykyisin porauskalusto ei jätä juurikaan jälkiä kovalle nurmikolle, mutta pehmeään maahan voi pieniä jälkiä kaluston siirrosta jäädä. Maalämpökaivoon asennetaan kotelo, kerääjä ja lämmönkeruuneste.

.

Keruuputkisto sisältää jäätymissuojatun keruunesteen, joka usein koostuu vedestä ja 30 %:sta bio-etanoliliuoksesta, mutta myös muita sekoituksia käytetään. Etanolia ei tule käyttää aurinkokeräinten kanssa.

.

Lämpökaivolta vedetään letku n. 1,5 metrin syvyydessä tekniseen tilaan. Seinään tehdään läpivienti letkulle, joka on eristetty jäätymisen varalta estämään rikkoutuminen. Useita maalämpökaivoja sisältävät suuremmat projektit vaativat myös kytkennät kaivojen välille. Yhdellä tai useammalla kytkentäkaivolla yhdistetään kaivoilta tulevat letkut edelleen lämpöpumppukeskukseen.

Koskaan ei tulisi porata matalampaa maalämpökaivoa kuin maalämpötoimittaja suosittelee. Mitoitettua matalampi lämpökaivo ei tuota tarpeeksi suurta määrää energiaa, jotta maalämpöpumppu toimisi hyvin. Lisäksi liian matala lämpökaivo saattaa myös lisätä jäätymisriskiä. Sen sijaan suunniteltua syvemmän lämpökaivon voi porata, mutta se ei ole välttämätöntä, jotta maalämpöpumppu toimisi kunnolla. Suosittelemme yleensä, että energiakaivon syvyyttä lisätään 20-25 % verrattuna standardisyvyyteen. Näin maalämpöpumppu toimii tehokkaammin esimerkiksi lattialämmityksen kanssa

.

Yhden tai kaksi porausreikää sisältävän lämpökaivon keskimääräinen metrihinta on noin 30-35 euroa, sisältäen porauksen ja keruuputkiston. Useamman energiakaivon (energiakentän) kustannukset kasvavat, johtuen mm. suuremmista maanrakennustöistä. Suurten energiakenttien metrihinta on arvioltaan noin 35-40 euroa sisältäen myös kaivojen yhteen liittämisen. Näiden arvioiden lisäksi voi myös tulla lisäkustannuksia esimerkiksi säiliön ajosta tai porauksen aikana syntyvän jätteen ylimääräisestä käsittelystä. Mietityttääkö maalämmön hinta kohteeseesi? Voit lukea lisää aiheesta ”maalämmön hinta” -sivulta. Voit myös käyttää helppokäyttöistä maalämpölaskuria..

Lue lisää maalämmön hinnasta!

TECHEAT tekee läheistä yhteistyötä Rototec Oy:n kanssa. Rototec on pohjoismaiden suurin energiakaivoja toteuttava yritys.

Tavanomaisissa olosuhteissa maalämpöporauksen tekoon sekä keruuputkiston asennukseen kuluu päivä, kun kyseessä on normaalikokoinen omakotitalo.

Aktiivinen energiakaivo alkaa pohjaveden korkeudelta, eli siltä kohdalta, jossa keruuputkisto on vedessä. Pohjaveden taso vaihtelee paikoittain ja riippuu myös siitä, miten paljon on satanut.

Maalämmön hinta saneerauskohteelle

Lopullinen hinta koostuu useista eri tekijöistä, jotka ovat aina tapauskohtaisia. Jos talossa on jo ennestään vesilämmitysjärjestelmä, tarvitset vain maalämpöpumpun ja energiakaivon korvaamaan vanhan lämmitysmuodon. Maalämpöpumpun hinta valmiiksi asennettuna on 8500 – 11 000 euron välillä riippuen lämpöpumpusta ja siitä kuinka paljon lämmintä vettä tarvitaan. Energiakaivo maksaa noin 4500 – 6500€ sisältäen maaputkien vetämisen ja asentamisen tekniseen tilaan. Eli kaikkine asennuksineen maalämpöön siirtyminen tulee maksamaan noin 13 000 – 17 500 € avaimet käteen periaatteella. Oikein mitoitetut maalämpöratkaisut kestävät vuosikymmeniä ja on näin järkevä investointi.

Paljonko säästät vaihtamalla maalämpöön?

Yleisin kysymys maalämpöön liittyen, on nimenomaan tämä. Päätimme siis tehdä laskurin jonka avulla saat vastauksen.