Lämmitysjärjestelmät
Lämmitysjärjestelmä toimii kodin sydämenä, joka määrittelee talon energiakustannukset ja -kulutuksen koko elinkaaren ajan. Lämmitysjärjestelmän valinta ulottuu vaikutuksiltaan pitkälle eteenpäin, heijastaen niin taloudellisia kuin ekologisia seurauksia. Lämmitysjärjestelmässä on kaksi tärkeää osaa: lämmönlähde, joka tuottaa lämpöä, ja lämmönjakoverkosto.
Lämmönjaon eri vaihtoehdot:
Lämmönlähteestä saatava lämpö voidaan jakaa eri tavoin huonetiloihin ja esimerkiksi vesikiertoisessa lämmönjakojärjestelmässä lämmöntuottamiseen on useita eri vaihtoehtoja. Lämpö jaetaan näin huoneisiin joko patteri-, puhallin- tai lattialämmitysverkolla. On olemassa myös sellaisia ratkaisuja, joissa lämpö jaetaan huonetiloihin ilmakanavia pitkin. Nämä em. eri lämmönjakotavat vaativat lämmönlähteeltä eri asioita, mitkä joudutte ottamaan huomioon lämmönlähteen toimintaa suunnitellessa sekä mitoittaessa.
Vesikiertoiset lämmönjakojärjestelmät:
Vesikiertoinen lattialämmitys
Uusissa pientaloissa vesikiertoinen lattialämmitys on suosituin lämmönjakotapa. Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu kaikenlaisiin huonetiloihin, samoin myös lähes kaikkien pintamateriaalien kanssa käytettäväksi. Lattialämmitysputket voidaan asentaa sekä betoni- että puurakenteiseen lattiaan. Märkätiloihin on hyvä huomioida kokonaan erillinen lattialämmityspiiri, mikäli siellä halutaan pitää kesälläkin lattialämmitys päällä. Lattiarakenteeseen asennetuissa lämpöputkissa kiertävä vesi on noin 40-asteinen.
Vesikiertoinen patterilämmitys
Perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako huonetiloissa, on patterilämmitys. Kaksiputkijärjestelmä, missä meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa, on yleisin järjestelmä. Kaikissa pattereissa kiertää saman lämpöistä vettä, veden lämpötila säädetään ulkolämpötilan mukaan. Lämmityksen hienosäätö tehdään termostaattiventtiileillä. Uudenaikaisessa patterilämmityksessä putket asennetaan lähtökohtaisesti alajakoisina ja huomaamattomasti rakenteisiin, lähelle lattian rajaa. Rakenteisiin sijoitettavat putket asennetaan suojaputkiin, näin putket ovat vaihdettavissa.
Asiakaslupauksemme
Suunnittelemme energiatehokkaita maalämpöjärjestelmiä, asennamme ne asiantuntijan kokemuksella ja otamme vastuun tekemisistämme jokaisen projektin kohdalla.
Lämmityksen säätäminen vesikiertoisessa järjestelmässä:
Lämmitysverkossa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Sään ollessa viileämpi, kierrätetään lämmitysverkossa lämpimämpää vettä. Säätökäyrä on asukkaiden säädettävissä ja oikein aseteltu säätökäyrä takaa toivotun sisälämpötilan.
Lämmitysverkon hienosäätö tehdään jakotukin toimilaitteen (lattialämmitys) tai patteriventtiilien avulla. Patteritermostaateilla ja huonekohtaisilla, lattialämmitystä säätävillä, termostaateilla estetään huoneen ylilämpö. Ylilämpö voi johtua esimerkiksi huoneessa sijaitsevasta tulisijasta tai auringon säteilystä. Oikein säädetty lämmönjakoverkosto pitää huonelämpötilat tasaisina ja säästää energiaa.
Ilmakiertoiset lämmönjakojärjestelmät:
Ilmakiertoisissa järjestelmissä lämpöä voidaan jakaa huonetiloihin ilmakanaviston avulla tai huonekohtaisen puhallinkonvektorin avulla, missä vesikiertoinen patteri lämmittää ilmaa. Koska, veteen verrattuna, ilma on lämmönsiirrossa huomattavasti tehottomampaa, tarvitaan Suomen kylmässä ilmastossa lämmitykseen tehokas ilmakanavisto sekä suuri puhallinteho. Tällainen ilmanvaihtolämmitys soveltuu matala ja passiivienergiataloon. Mikäli ilma lämmitetään vesikiertoisen patterin kautta, on mahdollisuus silloin tuottaa lämmitys lämpöpumpulla. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon tässä tapauksessa se, että järjestelmän vesi tilavuus on erittäin pieni ja hetkellinen tehontarve on iso eli tällainen järjestelmä vaati ison työsäiliön, jotta lämpöpumppu toimisi optimaalisesti.
Huonekohtainen sähkölämmitys:
Lämmönjakotavat huonekohtaisessa sähkölämmityksessä ovat: patteri-, lattia-, katto- ja/tai ikkunalämmitys.
Vesikiertoista lämmönjakoverkkoa ei ole huonekohtaisessa sähkölämmityksessä, vaan lämpö tuotetaan huonetilassa olevassa lämmityslaitteen sähkövastuksessa. Lämmin käyttövesi valmistetaan erillisessä käyttövesivaraajassa, joka on varustettu sähkövastuksella. Noin 300-500 litran käyttövesivaraajan lämmitys tapahtuu yleensä edullisemman yösähkön aikana.
Lämmitysmuodot
Omakotitalon energiakulutuksesta noin puolet kuluu lämmitykseen ja viidennes veden lämmitykseen, loput kodin eri sähkölaitteisiin sekä valaistukseen. On siis erittäin tärkeää miettiä erityisesti tulevaisuuden kannalta, minkälaiseen lämmitysratkaisuun lopulta päädymme.
Sopivan lämmitysjärjestelmän valinnassa on siis syytä kiinnittää huomiota, hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi, mm. ympäristöystävällisyyteen, energiakustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä tietysti myös helppokäyttöisyyteen ja tilan tarpeeseen. Mahdollisesti tarvittavat täydentävät lämmitysjärjestelmät toimivat varalämmönlähteenä ja pienentävät osaltaan ostoenergian tarvetta.
Kaikki aiheesta maalämpö
Kattilat ja kaukolämpö:
Eri lämmönjakotavat vaikuttavat lämpöpumpun hyötysuhteeseen:
Sopivan lämpöpumpun valinta riippuukin usein esimerkiksi kohteen lämmönjakotavasta. Lämmitysverkoston toimivuus vaikuttaa lämpöpumppu järjestelmään.
Valtaosa rakennuksista käyttää lämmön jakamiseen huonetiloihin, vesikiertoista patteriverkkoa. Uudisrakennuksissa ja varsinkin, 1990-luvun lopun sekä 2000-luvun, kohteissa on kuitenkin usein vesikiertoinen lattialämmitys.
Lattialämmityksessä kiertävän veden lämpötila on patterilämmityksessä kiertävän veden lämpötilaa alhaisempi ja näin lattialämmitys antaa lämpöpumpulle paremman hyötysuhteen. Lämpöpumpun hyötysuhde / lämpökerroin ja antoteho on sitä korkeampi, mitä matalampi lämpötilataso lämmönjakoverkostossa (patteriverkossa tai lattialämmityksessä) on.
Nykyaikaiset lämpöpumput pystyvät kuitenkin tuottamaan jopa +65 asteista menolämpötilaa patteriverkostoon, hyvällä hyötysuhteella eli vuosihyötysuhde pysyy yli 3 (1 osasta sähköä saa 3 osaa lämmitysenergiaa). Taloissa, joissa lämmönlähteenä on ennen ollut kattila ja patteriverkosto, on yleensä pidetty liian korkeaa lämmityskäyrää eli ylilämpöä. Menolämpötilaa pystytään kuitenkin lähes aina säätämään, patteriverkostoa tasapainottamalla ja kiertonopeutta nostamalla, näin pärjätään aiempaa pienemmällä lämpötilalla ja sen vuoksi myös vanhaan patterilämmitteiseen taloon voidaan asentaa maalämpö.
Mikäli vanha patteriverkosto alkaa olla ikivanha, niin patterin vaihto voi olla järkevää. Silloin on hyvä huomioida, että parempi hyötysuhde saadaan valitsemalla suuremmat patterit. Suuret patterit ovat, lattialämmityksen tavoin, tehokkaita alhaisemmalla lämpötilalla.
Pattereiden uusimisen yhteydessä, patteritermostaattien ja patteriventtiilien vaihto voi olla erittäin kannattavaa. Näiden ohella on uusittava myös patterin säätöventtiilit, sillä säätöventtiilien toimintakyky vaikuttaa patterien toimivuuteen. Isommissa kiinteistöissä hyötysuhdetta laskee merkittävästi jopa yksikin liian lämmin huoneisto, sen vuoksi lämmönjakoverkoston tasapainotus on erittäin tärkeää.
