Poistoilmalämpöpumppu

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla – Poistoilmasta lämpöä

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) on nykyaikainen energiankierrätys- / lämmitysjärjestelmä: se siis hyödyntää talosta poistettavan ilman, ilmanvaihtoputkiston kautta, tuloilman lämmitykseen sekä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. PILP ottaa energian talteen lämpimästä sisäilmasta ennen kuin se puhalletaan ulos.

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Toimintaperiaate ja hyödyt

PILP eli poistoilmalämpöpumppu koostuu lauhduttimisesta ja höyrystimestä, toimintaperiaate on sama kuin jääkaapissakin, tavoitteena on siirtää lämpöä pois kaapista (tässä tapauksessa poistoilmasta) sisälle huoneilmaan. Höyrystin siis kerää lämpimästä poistoilmasta lämpöenergian talteen ja lauhdutin siirtää sen, poistoilmasta, saadun energian vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai varaajan käyttöveteen. PILP vaatii toimiakseen tulo- ja poistoilmakanaviston, sillä se ottaa lämmön ilmanvaihdosta. Poistoilmalämpöpumppu kytketään ilmastoinnin poistoputkeen. Talon huonetilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamisen lisäksi PILP poistaa tunkkaista sisäilmaa eli huolehtii siis talon ilmanvaihdosta. Se poistaa ilmanvaihtolaitteen tavoin ilmaa myös kosteista tiloista. Erillistä ilmanvaihtokonetta eikä myöskään lämmöntalteenotto (LTO) -laitetta tarvita talossa, jossa on poistoilmalämpöpumppu.

Poistoilmalämpöpumpun ja LTO-järjestelmän ero

Järjestelmä vaatii, että ilmaa vaihdetaan riittävästi eli noin 0,5 kertaa talon ilmatilavuus yhdessä tunnissa. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmä ei siis ole sama kuin lämmön talteenottojärjestelmä (LTO), vaikkakin se toimii samantapaisella periaatteella. LTO-järjestelmässä lämpöä talteenotetaan ilmanvaihtoprosessista, kun taas poistoilmalämpöpumpussa lämpöä siirretään poistoilmasta huoneilmaan ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Tämä ero tekee poistoilmalämpöpumpusta erinomaisen vaihtoehdon tilanteisiin, joissa halutaan yhdistää ilmanvaihdon tehokkuus lämmitysjärjestelmän energiansäästöön.

Erilaisia Poistoilmalämpöpumppumalleja

Poistoilmalämpöpumppuja on kahta eri tyyppiä, löytyy edullisempia ja pienitehoisempia malleja sekä investointihinnaltaan hieman kalliimpia ja tehokkaampia pumppuja. Edullisemmassa, yksinkertaisemmassa mallissa on puhallin ainoastaan poistoilmassa, kun taas kalliimmassa mallissa on sen lisäksi myös tuloilmayksikkö, joka suodattaa ja lämmittää poistoilman lisäksi myös tuloilman. Tästä johtuen tämä kalliimpi malli vaatii toimiakseen ilmanvaihtokanaviston poisto- ja tuloilmalle.

Kaikki aiheesta lämpöpumput

Lämpöpumppuhuolto vuorokauden ympäri Techeat Oy
Lämpöpumppuhuolto
Lämmön talteenotto isoon kiinteistöön
Lämmön talteentotto
Ilmalämpöpumppu omakotitaloon
Ilmalämpöpumppu
Lämpöpumpun vaihto sujuvasti Techeat Oy
Lämpöpumpun vaihto
Poistoilmalämpöpumppu Techeat Oy
Poistoilmalämpöpumppu
ilma vesilämpöpumppu omakotitaloon
Ilma vesilämpöpumppu

Paljonko säästät vaihtamalla maalämpöön?

Yleisin kysymys maalämpöön liittyen, on nimenomaan tämä.
Päätimme siis tehdä laskurin jonka avulla saat vastauksen.
Laske paljonko voisit säästää!

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Oikea mitoitus on ensiarvoisen tärkeää. Poistoilmasta saadaan energiaa talteen, mikäli ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta. Mitä enemmän sähkölaitteita ja valoja on talossa päällä, sitä paremmin energiaa saadaan talteen eli talon ollessa esimerkiksi pari viikkoa talvipakkasilla tyhjillään, tarvitaan lisälämpöä enemmän. Lisälämpö tuotetaan yleensä lämpöpumpun vesivaraajan sähkövastuksella, PILP voidaan liittää myös aurinkosähköön. Koska poistoilmalämpöpumpulla ei voida tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa, on järkevää, ostettavan sähköenergian määrän pienentämiseksi, polttaa puuta erityisesti esimerkiksi pakkasjaksojen aikana. PILP:lla saavutetaan noin 40 %:n ostoenergian säästö, verrattuna suoraan sähkölämmitykseen..

Jäteilman lämpötila kertoo, kuinka paljon poistoilmasta voidaan ottaa energiaa talteen. Mitä kylmemmäksi jäteilma pystytään jäähdyttämään, sitä enemmän lämpöä saadaan talteen / sitä korkeampi lämpökerroin laitteella saadaan. Nykyaikaisilla, parhaimmilla, PILP-laitteilla saavutetaan jopa -15 asteinen jäteilman lämpötila. Pumpun tehokkuutta määritellään COP-luvulla eli hyötysuhteella, kyseinen luku kertoo kuinka monta kilowattia lämpöä järjestelmä antaa takaisin käytettyjä kilowatteja kohden (esimerkiksi COP 4 tarkoittaa, että yhdellä kilowatilla pystytään tuottamaan 4 kilowattia lämpöenergiaa).

Poistoilmalämpöpumpun yksi huono puoli on, että sen tehon avulla ei voi tuottaa kaikkea talon tarvitsemaa energiaa. Poistoilmapumppu saa nimittäin ns. ilmaisenergiaa vain silloin, kun talon sisällä on riittävästi lämmönlähteitä, kuten paljon ihmisiä ja kodinkoneita, tässä tapauksessa tarve ilmanvaihdollekin on suurempi eli ilmaisenergia on siis riippuvainen ilmanvaihdon tarpeen määrästä.

Toinen haittapuoli

Poistoilmalämpöpumpun toinen haitta on sen kompressorin lyhyt käyttöikä, esimerkiksi maalämpöpumpun kompressoriin verrattuna. Poistoilmalämpöpumppu toimii pienellä kompressorilla, yhdessä ilmanvaihtokoneen kanssa. Tämä tarkoittaa, että kompressori on käynnissä jatkuvasti ja näin sen käyttöikä luonnollisestikin lyhenee. Kun kompressorin teho on pieni se myös käyttää sähkövastukset lisälämpöön, kun on kova pakkasta, ja tästä syystä poistoilmalämpöpumpun lämmityskustannus on paljon korkeampi kuin esimerkiksi maalämpö.

Poistoilmalämpöpumppu soveltuu uusiin, hyvin eristettyihin taloihin. Se siis on hyvä valinta lähinnä matalaenergia- tai passiivitason uudistaloihin, koska tällaisissa kohteissa lämmitys ei vaadi suurta energiamäärää vuositasolla. PILP tuottaa lämpöä lähes vakioteholla (noin 2-3 kW) vuoden ympäri, koska lämmönlähteenä on talosta poistettava noin 21-25 asteinen sisäilma. Kesäaikaan poistoilman lämpötila on kuitenkin hieman korkeampi kuin talvella.

Helppohoitoisuus

PILP hankinta on kaikista kannattavinta, kun talon sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen nähden, siksi sitä ei suositella esimerkiksi saneerauskohteisiin. Poistoilmalämpöpumppu on kuitenkin varteenotettava ratkaisu silloin, kun tarvitaan kompakti lämmityksen ja ilmanvaihdon energiatehokas järjestelmä. Sitä on syytä myös harkita, mikäli tontille ei ole mahdollista porata energiakaivoa tai kaivaa lämmönkeruuputkistoa tai ei esimerkiksi haluta, ulkonäkö-, ääni- tai muista sijoitussyistä, ilma/vesilämpöpumppuun kuuluvaa ulkoyksikköä. Poistoilmalämpöpumpun hyvä puoli on myös se, että se on käyttäjälle erittäin helppohoitoinen, suodattimien puhdistus ja vaihto on tehtävä noin kerran vuodessa, laitevalmistajan ohjeiden mukaan.

Poistoilmalämpöpumpun hankintahinta on reilusti alempi kuin esimerkiksi maa- tai ilma-vesilämpöpumpuilla, sen kustannusarvio 150 m2 uudistaloon on noin 6 000-13 000 €. Hankinta on kannattavinta silloin, kun sisätilavuus on suuri suhteessa lämmitystehon tarpeeseen nähden. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, poistoilmalämpöpumppu korvaa erillisen ilmanvaihtokoneen eli tämä tarkoittaa siis sitä, että säästät lämmityksen- ilmanvaihdon hankintakustannuksissa.

Vanhan poistoilmalämpöpumpun vaihtaminen on yleensä hieman monimutkaista, sillä poistoilmalämpöpumpussa on integroituna ilmanvaihtoyksikkö, mutta maalämpöpumpun ja lisämoduulin avulla voidaan kyllä huolehtia poistoilmastakin sekä hyödyntää siitä saatua energiaa lataamalla sillä maalämpökaivoa. Tällä tavoin saadaan, pitkän käyttöiän ja hyötysuhteen omaava, lämpöpumppujärjestelmä ja ylimääräinen lämpö poistoilmastakin tulee hyödynnetyksi.